LAUSUNTO ESPOON ETELÄISTEN OSIEN YLEISKAAVASTA


Vuonna 2001 perustettu Pro Nuottalahti-Nuottaniemi r.y. on asukasyhdistys, joka haluaa edistää alueensa kehittymistä viihtyisäksi ja turvalliseksi asuinympäristöksi. Yhdistys haluaa painottaa alueen maisemallisesti arvokasta merellistä ja vehreää ilmettä sekä kehittää alueen kaupunki kuvaan sopivia uusia toimintoja.

Espoon alueiden lähtötilanne on monelle espoolaisellekin valjennut vasta kehä-II:n valmistuttua. Kun ajaa tiiviistä Matinkylästä pohjoiseen kehä-II:sta pitkin tajuaa hyvin Espoon tyhjyyden. Maapinta-alaltaan Espoo on suuri, peräti 311 km². Kuitenkin Espoo on rakennettu Espanjan aurinkorannikon Costa del Solin tapaan. Rantavyöhyke on täynnä ja muu osa luonnontilaista metsää ja peltoa tai varsin väljästi rakennettu.

Tähän asti Espoon pääkasvusuuntana on edelleenkin pidetty alueita Länsiväylän molemmin puolin
sekä uutena alueena Leppävaaraa radanvarressa. Erittäin tiiviisti rakennetun uuden Leppävaaran kaupunkimainen miljöö ei kuitenkaan tarjoa asukkaille sellaista viihtyisää ja modernia asumis-ympäristöä, josta Espooseen muualta muuttavat ihmiset ovat haaveilleet. Etelä-Espoon ranta-alueilla tiivistämispaineet ja alueellisten tehokkuuslukujen nostaminen johtavat tilanteeseen, jossa nykyinen vehreä ympäristö muuttuu tulevaisuudessa ahtaasti rakennetuksi ja monotoniseksi asuin-
alueeksi, josta katoavat sekä alueen merellinen ilme että sen arvokkaat maisemalliset hienoudet.

Yhdistyksen mielestä Espoon kasvua voidaan ohjata uusille alueille ja väestön keskittymisen haittoja voidaan minimoida. Espoon käyttämättömät voimavarat eli keski- ja Pohjois-Espoon laajat rakentamattomat alueet pystyvät helposti vastaanottamaan odotettavissa olevan väestön kasvun. Kasvusuunta voidaan kääntää kehä-II:n varteen , jonka rakentamista voidaan jatkaa. Espoon uuden laajentumissuunnan valitsemisessa ja alueiden kaavoittamisessa tulisi kuitenkin nähdä koko pääkaupunkiseutu yhtenä laajana kokonaisuutena. Varsinkin yli aluerajojen ulottuvat ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat liikenneratkaisut ovat perustana onnistuneelle alueelliselle kaavoitukselle.

Ihmiset haluavat omakoti- ja pientaloalueita, joita tulisi kaavoittaa keski- ja Pohjois-Espooseen.
Ympäristölliset ja maisemalliset arvot huomioiva tiivis- ja matala puutarhakaupunkimainen kaupunkirakenne tarjoaa uudenlaisen valttikortin Espoolle. Laajalle levinneessä Espoossa tarvitsemme edelleenkin yksityisautoilua palvelevaa katu- ja tieverkkoa, mutta myös järkevää ja ekologista joukkoliikenneratkaisua. Euroopassa ansiokkaasti toimiva kevytraitio voisi olla raskasta metroa onnistuneempi ja edullisempi ratkaisu myös Espoossa. Rakentamispaineen siirtäminen uusille potentiaalisille alueille takaa myös Espoon ainutlaatuisen merenranta-alueen säilymisen.
Rantojen rakentamisen sijaa Espoon tulisikin kehittää rantojen venesatamia ja uusia julkisia venelaitureita Espoon omistamiin lukuisiin saariin Turun ja Ahvenanmaan saariston tapaan. Saariston vapaa-ajankäytön lisäämiselle on lukuisia mahdollisuuksia, kuten vesitaksiliikenteen, vesibussien, erilaisen kalastuksen ja veneilyn ja vesiurheilun kehittäminen.

Yleiskaavassa tulisikin ottaa periaatteellinen kanta rantojen käyttöön venesatamina. Nykyisin Espoossa on noin tusina venesatamaa. Paineet rantojen käytölle kasvavat koko ajan ja olemassa olevia satamia tulisi kehittää enemmän vapaa-ajankeskusten suuntaan ja samalla lopettaa rantojen käyttö veneiden talvisäilytysalueina. Talvisäilytykselle tulisi varata jo yleiskaavassa omat alueensa esim. keski-Espooseen. Aidatut talvisäilytyskentät ja teollisuushallit sekä mahdollisesti louhitut säilytystilat ovat veneilijöille yhtä tärkeitä kuin vastaavat tilat asuntovaunun omistajille.

Yleiskaavassa tulisi ottaa periaatteellinen kanta myös rantojen epäeettistä pakkolunastamista vastaan, sillä Espoo omistaa jo nyt yli puolet Espoon rantaviivasta. Näin suuri maanomistus mahdollistaa hyvin rannoille esitetyn vapaa-ajan käytön. Rantojen käytön aktiivisuudelle on rantaviivan pituuden sijaan tärkeämpää juuri käyttäjiä palvelevien toimintojen järkevä sijoittuminen, yhteisten alueiden siisteys ja monipuolinen varustetaso sekä alueiden yleinen turvallisuus. Yksityinen maanomistus on ollut tehokas tapa rantojen luontoarvojen säilyttämisessä, ja yleiskaavassa tulisikin selkeästi todeta, että Espoo haluaa kunnioittaa myös olemassa olevaa yksityistä maaomistusta.


Lausunnon antaja on Pro Nuottalahti-Nuottaniemi r.y.
Osoite: Nuottalahdentie 24, 02230 Espoo

Pj. Ilkka Kokko ilkka.kokko@greeni.fi
Siht. Jussi Masalin puh: 0400-400608 tai jussi.masalin@cronvall.fi
Rahastonhoitaja: Jaakko Salminen
Internetsivut: www.nuottaniemi.com
E-Mail: info@nuottaniemi.com