KULTTUURIHISTORIA


Lähtökohtatilanne

Rantasauna Masalin sijaitsee Espoon Matinkylässä Nuottaniemen kärjessä Louhelan kantatilalla RN:o 1:985. Alueella on voimassa Nuottaniemi 2-niminen asemakaava (vahvistettu13.01.1989 / lainvoimaisuus 11/1989), jossa Nuottaniemen rantaan on kaavoitettu kapea puistovyöhyke sekä kevyenliikenteen väylä. Alueelle ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Asemakaavassa sauna-rakennus on erotettu kantatilastaan ja se on jäänyt alueen ainoana rakennuksena tälle puisto-vyöhykkeelle. Saunarakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.


Liite rakennussuojeluhakemukseen
Rantasauna Masalin


Nuottaniemen kärjessä ja sen Nuottalahden puoleisella rannalla rantapuistosta eikä kevyenliiken-teen väylästä ole toistaiseksi tehty asemakaavassa olevaa linjausta tarkempia suunnitelmia eikä alueella ole ryhdytty mihinkään niiden toteuttamiseen johtaviin toimenpiteisiin.

Rakennuksen historiaa

Rakennus suunniteltiin jugend-henkisen Mattrosoffin huvilan rantasaunaksi ja sen suunnittelusta vastasi professori arkkitehti Aarne Ervi (1910 -1977). Kauppaneuvos Georg Masalin osti huvilatontin Nuottaniemen kärjestä vuonna 1925 ja osa alkuperäisestä tilasta on säilynyt suvun hallinnassa ja asuinpaikkana tähän päivään asti. Viipurista Nuottaniemeen v.1916-17 siirretty Mattrosofin huvila tunnetaan nykyisin nimellä Villa Pentry, jossa toimii Espoon pursiseura kahvi-loineen.
Saunarakennuksen saunamaja Masalinin (karttaote: sauna A) rakennuslupapiirustukset ovat vuo-delta 1947 ja detaljipiirustukset vuodelta 1948. Rakennus valmistui 1949 ja se edustaa hyvin aikansa huvila- ja saunarakentamista. Rakennukseen on tehty 1950-luvulla laajennus, joka sekä massoitukseltaan että julkisivuiltaan noudattelee alkuperäisen rakennuksen henkeä. Laajennusosa ei ole vähentänyt alkuperäisten pääjulkisivujen arvoa. Saunarakennus sijaitsee kalliorannassa komeassa männikössä Nuottaniemen eteläkärjessä. Rakennus terasseineen ja lähiympäristöineen on suunniteltu kauniisti maastoon ja maisemaan istuvaksi, mikä on oiva esimerkki Ervin luonnon-läheisestä arkkitehtuurista.

Saunarakennukset Arne Ervin tuotannossa

Arkkitehti Aarne Ervi kuuluu suomalaisten modernistien ehdottomaan kärkijoukkoon ja hänen suunnittelemat rakennukset ovat saavuttaneet huomattavaa julkisuutta myös ulkomailla. Koska

Aarne Ervin tunnetuin tuotanto painottuu mainetta saaneisiin julkisiin rakennuksiin ja rakennus-kokonaisuuksiin (mm. Tapiolan keskusta) ovat hänen yksityiselle taholle suunnittelemansa pieni-
muotoiset rakennukset jääneet usein julkisuudessa vaille huomiota.

Sauna Masalin kuuluu arkkitehti Arne Ervin varhaiseen tuotantoon, jolloin hän suunnitteli sekä yhteisöille että yksityisille muutamia rantahuviloita ja saunarakennuksia juuri Espooseen: sauna Kanninen (1947 valmist.vuosi), Nuuksiossa Sauna Lavisto ja Sauna Kolmiperä (1947, 1946), sau-na Varjo (1947), sauna Pikku-Tupavuori (Matinkylä 1952) sekä Lomarannan sauna (1952). Yksityisessä omistuksessa olevien saunarakennusten nykytilasta ei ole tehty selvityksiä. (1
Näiden rakennusten joukkoon kuuluva sauna Masalin edustaa yhä käytössä olevaa harvalukuista ja pienimittakaavaista sodanjäkeistä huvila-arkkitehtuuria, jonka suunnitteluun juuri aikansa merkit-tävimmät arkkitehdit osallistuivat. Sauna Masalin on ollut suvun käytössä valmistumisestaan asti ja se toimii kesäisin myös asuinkäytössä. Rakennus on puurakenteinen ja lautaverhoiltu ja sen ulkoasu ikkunaluukkuja lukuun ottamatta (ei toteutettu) on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Osittain hyvin säilyneissä sisätiloissa on edelleen jäljellä Ervin suunnittelema edustava takka sekä alemmalle lattiatasolle sijoittuva oleskeluryhmä kalusteineen. Rakennuksen lähiympäristö ja ete-lään avautuva terassi on käsitelty luonnonkivilaatoin.

Saunarakennuksen merkitystä lisää se, että se alkuperäisine sisätiloineen ja detaljeineen tuo lisää mielenkiintoa ja syvyyttä arvioitaessa Arne Ervin tuotannon vaikutuksia suomalaisessa sodanjäl-keisessä arkkitehtuurissa.

Huvila- ja saunarakennukset osana Espoon lähihistoriaa

Espoon lähihistoriaan oleellisesti kuuluva huvilakulttuuri on viimeisten vuosikymmenten aikana hävinnyt nopeassa tahdissa. Viimeaikana Espoossa on purettu mm. Villa Korsnäsin pihapiiriin kuuluvia rakennuksia. Vanhan rakennuskannan purkamisen myötä alueen arvokkaat historialliset kerrostumat katoavat ja miljöö köyhtyy. Varsinkin asuntoalueilla ympäristössä säilyvillä vanhoilla rakennuksilla on suuri arvo alueen oman identiteetin säilymisen ja vahvistumisen kannalta.

Kesäasuntoja ja huviloita puutarhoineen rakennettiin Matinkylän Nuottaniemeen, jonka metsäi-seen ympäristöön syntyi korkeatasoinen huvilayhdyskunta. Mattrosofin huvilaan kuului aikanaan myös vanhempi rantasaunarakennus (karttaote: sauna B), joka huvilan ympäristön uudelleen kaavoituksen myötä jäi yleiselle rantapuistokaistaleelle. Tyhjilleen jäänyt sauna rapistui vähitellen ja se purettiin 1990-luvun lopulla. Koko Matinkylän alueelta löytyy enää vain muutama vuosisadan alussa valmistunut huvila (Villa Carlstedt, Lars Sonck 1915 ja Villa Koli (Kolikari), Viivi Lönn 1915), jotka sijaitsevat uuden asumuksen keskellä. (2 Nuottaniemessä ei Mattrosoffin huvilan (Villa Pentry) ja sauna Masalinin lisäksi ole säilynyt muuta dokumenttia tästä espoolaisesta huvila-elämästä.

Osana Nuottaniemen kalliomaisemaa merelle oleva rantasauna komeine mäntyineen onkin säily-essään luonteva historiallinen muistuma aikansa rakennuskulttuurista.

Saunarakennuksen suojelu

Maahamme toisen maailmansodan jälkeen syntynyttä rakennuskantaa on yleisesti ottaen pidetty liian nuorena, jotta sen suojelemiseen olisi kiinnitetty huomiota paikallisia asemakaavoja laadittaessa. Rakennusten rakennustaiteellista arvoa ja asemaa ympäristössään onkin jouduttu usein tarkastelemaan vasta liian myöhään voimakkaiden taloudellisten paineiden alla.

Sodanjälkeisen modernismin järjestelmälliseen dokumentointiin ei millään taholla pääkaupunkiseudulla ole toistaiseksi ollut resursseja. Espoon merenrantojen sekä saariston vanhaa rakennuskantaa ei ole kokonaisvaltaisesti kartoitettu eikä yksityisomistuksessa olevien rakennusten inventointia ole suoritettu. Näiden rakennusten, joiden joukkoon kuuluu mm. Aarne Ervin tuotantoa, rakennustaiteellinen ja ympäristöllinen arvo on kuitenkin tunnustettua